”Mutta sinun käskystäsi minä lasken verkot.” (Luuk. 5:5)
Pietari oli ollut venekuntineen koko yön kalassa, mutta he eivät olleet saaneet yhtään mitään. Pietari oli taatusti pahalla tuulella, sillä ilman saalista ei ollut syötävää eikä tuloja. Verkot oli jo huuhdottu seuraavaa yötä varten, kun Jeesus pyysi häntä soutamaan vähän matkan päähän rannasta voidakseen opettaa kansaa. Lopetettuaan puheensa Jeesus käski Pietaria soutamaan syvään veteen ja laskemaan verkot (5:2-4). Mitä mahtoikaan Pietarin mielessä liikkua? Hän tiesi, että päivän kuumuudessa oli turha yrittää kalastaa, sillä kalat olivat viileämmissä vesissä järven pohjassa, jonne verkot eivät yltäisi. Verkkojen laskemisen jälkeen ne pitäisi sitä paitsi jälleen puhdistaa. Turhaa touhua. Mutta. Mutta koska ohje tuli Jeesukselta, verkot laskettiin ja kalaa tuli niin paljon, että verkot repeilivät ja sekä Pietarin että apuuntulleiden ystävien veneet olivat uppoamaisillaan (5:6-7). Kannatti laskea. Olemmeko me valmiit tottelemaan ja toimimaan sen mukaan, mihin Jeesus meitä sanassaan ja Pyhän Hengen kautta kehottaa ja kutsuu?
Kannattaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti