”En minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani.” (Ef. 1:16)
Paavali rukoili uskollisesti seurakuntien puolesta eikä vain rukoillut, vaan kiitti Jumalaa siitä, mitä Hän oli tehnyt heissä ja heidän kauttaan. Hän anoi, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä antaisi efesolaisille viisauden ja ilmestyksen Hengen Hänen tuntemisessaan. Hän pyysi, että Jumala valaisisi heidän sisäiset silmänsä näkemään, millaiseen toivoon Hän on heidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan Hän antaa heille pyhien joukossa ja miten mittaamaton on Hänen voimansa, joka vaikuttaa heissä (1:17-19). Kerrassaan hyviä pyyntöjä. Mekin tarvitsemme enemmän ilmestystä siitä, mitä Jeesuksen tunteminen todella on, mitä Hän on lahjoittanut meille ja miten Hän vaikuttaa meissä. Tarvitsemme elämämme haasteiden keskellä sen ymmärtämistä, että meillä on toivo, joka ei saata meitä häpeään (Room. 5:5). Meidän tulee käsittää myös se, että meissä vaikuttaa Jumalan mittaamaton voima, jossa pysyen ja eläen voimme viedä evankeliumia eteenpäin.
Anna ilmestyksen Henki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti