sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Heikko, mutta vahva

”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." (2. Kor. 12:9)

Opetuslapsen tie on kasvua rippumattomuudesta riippuvuuteen. Me saamme kasvaa heikkouden kautta täydelliseen riippuvuuteen Jumalasta ja Hänen voimastaan. Itseriittoisina ja omassa voimassamme emme kykene koskaan samaan kuin Pyhän Hengen voimassa. Paavali suostui heikkouteen, koska silloin häneen asettui Kristuksen voima (12:10). Tuossa voimassa hän teki tunnustekoja, ihmeitä ja voimatekoja yhden toisensa jälkeen (12:12). Hän rukoili, että Jumala valaisisi sisäiset silmämme näkemään, miten mittaamaton on Hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä uskovissa (Ef. 1:17-19). Tuo aarre on saviastioissa, jotta tuon valtavan voiman nähtäisiin olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme (4:7)

Suostutaan heikkouteen.

lauantai 30. tammikuuta 2016

Ei yli eikä ali

”Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet, jos te saatte jonkin toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte.” (2. Kor. 11:4)

Paavali ei tahtonut korinttilaisten menettävän määrätietoista sitoutumista ja rakkautta Jeesukseen. Väärät opettajat uhkasivat mukavilla ja järkevänkuuloisilla puheilla heidän vilpitöntä uskoaan Jeesukseen. Meidän ei tulisi koskaan uskoa ketään julistajaa pelkästään siksi, että hän kuulostaa vakuuttavalta tai sanoo asioita, joita haluamme kuulla. Berean uskovat antavat meille hyvän esimerkin siitä, kuinka kaikki opetus tulee koetella Jumalan sanalla (Apt. 17:11). Verrataan kaikkea kuulemaamme ja lukemaamme siihen, mitä Raamattu sanoo, huolimatta siitä, kuinka kuuluisa ja tunnettu joku julistaja on. Raamatun tulee olla elämämme ja opin ylin ohje aivan kaikessa. Ei mennä yli sen, mikä on kirjoitettu eikä ali sen, mitä on luvattu.

Pysytään sanassa.

perjantai 29. tammikuuta 2016

Millaiset lupaukset

”Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle.” (2. Kor. 7:1)

Siis millaisia lupauksia? Jumala siirsi kaikki meidän syntimme Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, jotta me Hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden (5:21). Jokainen, joka on Kristuksessa, on uusi luomus, sillä vanha on kadonnut ja uusi on tullut tilalle (5:17). Me olemme elävän Jumalan temppeli. Hän on keskellämme ja kulkee kanssamme (6:16). Me, jotka katselemme kasvot peittämättöminä Herran kirkkautta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi (3:18). Kaikki meidän kykymme on saatu Jumalalta (3:5). Meillä on tietoa, kärsivällisyyttä ja ystävällisyyttä. Meillä on Pyhä Henki, vilpitön rakkaus, totuuden sana ja Jumalan voima (6:6-7). Jumalalla on taivaassa meitä varten ikuinen asunto (5:1). Eikö tässä ole kyllin, jotta pyhittäisimme elämämme kokonaan Jumalalle?

Eletään Hänessä ja Hänelle.

torstai 28. tammikuuta 2016

Yksi kaikkien puolesta

”Me näet päättelemme näin: Kun yksi on kuollut kaikkien puolesta, niin kaikki ovat kuolleet. " (2. Kor. 5:14)

"Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" on tullut tutuksi kolmen muskettisoturin seikkailuista 1600-luvun Ranskassa. Muskettisoturien ystävyys ja toveruus miekan kalisteluineen jää kauas siitä rakkaudesta, jota Jeesus Kristus osoitti kuollessaan kaikkien puolesta. Vanha minämme ristiinnaulittiin yhdessä Hänen kanssaan ja vapauduimme synnin vallasta (Room. 6:6-8). Hän on kuollut puolestamme, jotta me, jotka elämme, emme enää eläisi itsellemme vaan Hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista meidän tähtemme (5:15). Saamme elää elämäämme Jumalalle Jeesuksessa Kristuksessa ja saamme pyytää kaikkia Kristuksen puolesta suostumaan sovintoon Jumalan kanssa (5:20). 

Yksi kaikkien - kaikki yhden puolesta!

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Ei unohdeta

”Mutta Jumalaa, jonka kädessä on sinun elämäsi ja kohtalosi, sinä et ole kunnioittanut.” (Dan. 5:23)

Kuningas Belsassarin juhlat päätyivät äkisti suuren käden kirjoittaessa palatsin kalkittuun seinään merkilliset sanat. Pelko täytti kalvenneen kuninkaan mielen polvien lyödessä loukkua (5:1-6). Kuningas halusi saada asiaan selvyyden, joten hänen eteensä tuotiin Daniel, jonka oli kerrottu kykenevän ratkaisemaan vaikeita ongelmia (5:16). Daniel muistutti Belsassaria kuninkaallisen suvun vaiheista ja historiasta, jonka kuningas kyllä hyvin tunsi. Siitä huolimatta hän ei nöyrtynyt Jumalan edessä, vaan nousi ylpeydessään pilkkaamaan maan ja taivaan Luojaa (5:18-23). Ei unohdeta sitä, kuinka Jumala on auttanut, siunannut ja varjellut meitä niin yksilöinä kuin kansana. "Herra, auta kansaamme taas, että turvaisi yksin Jumalaan. Nöyrä mieli nyt anna, se että tunnustaa: Minä tarvitsen Jumalaa."

Ei unohdeta Jumalaa.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Urheat ja vahvat

”Valvokaa, pysykää uskossanne lujina, olkaa urheita, olkaa vahvoja." (1. Kor. 16:13)

Pysykää uskossanne lujina. Olkaa urheita ja vahvoja. Kuinka ihmeessä ikinä pystymme tähän? Ainakin yksi asia tekee siitä helpompaa: Tartu usein Raamattuun (Kol. 3:16). Kun luemme Raamattua rukoillen, Pyhä Henki tekee sen meille eläväksi ja vahvistaa uskoamme. Hän rohkaisee meitä tarttumaan Jumalan sanan valtaviin lupauksiin ja antaa meille voiman elää sitä todeksi arjen keskellä. Ei siis vain lueta tai kuunnella, vaan ollaan myös sanan tekijöitä (Jaak. 1:22). Otetaan uskon askelia, pieniä tai hieman suurempia, Jumalan lupausten varassa, niin saamme nähdä, mitä hän tekee meissä ja meidän kauttamme. Ja vaikkemme aina näkisikään, niin uskomme vahvistuu. Me, itsessämme heikot ja vajavaiset, voimme olla lujia, vahvoja ja urheita Hänessä, joka meitä vahvistaa (Fil. 4:13). 

Voimme kaiken Kristuksessa.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Kielikurssi

”Minä puhun kielillä enemmän kuin kukaan teistä, ja siitä kiitän Jumalaa.” (1. Kor. 14:18)

Kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina, yksi näkyvä Hengen lahja oli kielilläpuhuminen. Jeesuksen opetuslapset saivat kyvyn puhua ja julistaa kielillä, joita he eivät olleet opetelleet (Apt. 2:1-12). Vieras kieli ei ole aina välttämättä maan päällä puhuttua, vaan se voi olla myös enkelten kieltä (13:1). Niin tai näin, kielillä puhuva puhuu ja rukoilee Hengen valtaamana salaisuuksia Jumalalle (14:2). Lahja rakentaa ja vahvistaa puhujaa itseään, joten ei ole mikään ihme, että Paavali puhui kielillä paljon ja toivoi kaikkien muidenkin puhuvan (14:4-5). Kielten lahjaan liittyy myös kehotus pyytää itselleen kielten tulkitsemisen lahjaa, jotta voisi myös ymmärtää, mitä rukoilee (14:13-15). Tulkitsemisen kautta lahja koituu myös seurakunnan parhaaksi (14:5, 27-28).

Rukoillaan paljon - kielillä ja ilman.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Avun lähteellä

”Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun?" (Ps. 121:1)

Jokainen kysyy jossain vaiheessa elämäänsä, mistä saisi avun. Useimmiten viimeistään silloin, kun kaikki omat keinot ja mahdollisuudet on käyty läpi. Saamme nostaa katseemme itsestämme Häneen, joka on luonut taivaan ja maan. Herra ei anna jalkojemme horjua, sillä Hän varjelee meitä väsymättä. Hän on vartijamme, joka ei väisty viereltämme. Hän suojelee koko elämämme ja varjelee meidät kaikelta pahalta. Hän varjelee kaikki askeleemme nyt ja aina (121:2-8). Eikö tällaisen Herran huomaan kannata uskoa koko elämänsä. 

Anna elämäsi Jeesukselle.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Treeniohjelma

”Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen!"

Paavali maalaa silmiemme eteen kuvan juoksukilpailusta, jolla hän havainnollistaa meille kristityn elämäntavan periaatteita. Juoksukilpailun voittaminen vaatii harjoitusta ja kestävyyttä. Urheilija noudattaa lujaa itsekuria harjoitusohjelman, ruokavalion ja riittävän levon kanssa saavuttaakseen katoavan mitalin. Meidän ei tule päästää itseämme veltostumaan (Hepr. 6:12), vaan saamme ojentaa elämäämme ja vaellustamme Jumalan sanan mukaan (2. Tim. 3:16). Hyväksi havaittu treeniohjelma, joka johtaa kasvuun uskossa, sisältää rukousta, Raamatun lukemista ja osallistumista seurakunnan yhteiseen kokoontumiseen (Hepr. 10:25). Samalla opimme tuntemaan paremmin Valmentajaamme ja Hänen kirkkautensa voima ja väkevyys vahvistaa meitä olemaan kestävät ja kärsivälliset (Kol. 1:11).

Treenataan päivittäin.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Fanijoukko

”Istuttaja ei siis ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun.” (1. Kor. 3:7)

Urheilukilpailuissa voivat tunteet lämmetä, kun kilpailevien joukkueiden fanit kohtaavat. Korinttin seurakunta oli jakautunut Paavalin ja Apolloksen kannattajiin ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. He eivät valitettavasti muistaneet, että niin Paavali kuin Apollos toimivat sillä paikalla ja siinä tehtävässä, jonka Jumala oli kummallekin antanut. Paavali istutti, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun (3:4-6). Seurakunta tarvitsee apostoleita, profeettoja, evankelistoja, paimenia ja opettajia (Ef. 4:11). Meidän ei tule kuitenkaan nostaa ketään Jumalan tietylle paikalle asettamaa ihmistä jalustalle siten, että alamme palvoa häntä ja riidellä toisten kanssa. Muistetaan, että perustus on jo laskettu ja se on Jeesus Kristus (3:11).

Fanitetaan Jeesusta!

torstai 21. tammikuuta 2016

Luottamuksen arvoista

”Minä en kuole, vaan elän ja kerron Herran teoista.” (Ps. 118:17)

Joka päivä laitamme luottamuksemme johonkin. Hanasta tulee vettä. Valokatkaisijasta syttyy valot. Nettiyhteys toimii. Auto lähtee käyntiin. Lentokone pysyy ilmassa. Juna kulkee aikataulun mukaisesti - ainakin, ellei ole pakkasta, sada lunta tai ole lauhaa. Voimme luottaa tekniikkaan ja aikatauluihin, mutta vielä parempaa on turvata Jumalaan (118:8). Psalmin kirjoittajalla oli vahva luottamus Herraan. Viholliset saartoivat häntä ja syöksivät hänet lähes tuhoon, mutta Herra tuli avuksi ja pelasti hänet (118:10-14). Niinpä hän julisti täynnä varmuutta: "Elän ja kerron Herran teoista!" Kun turvamme on Jeesuksessa, meidän ei tarvitse pelätä, vaikka kaikki ei menisi aina niin, kuin ajattelimme. Kun Jeesus on kanssamme, Hän tuo meille avun (118:6-7).

Turvaa kaikessa Herraan.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Hymyä huuleen

”Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo.” (Room. 15:13)

Jumalan valtakunnan elämä ei ole synkistelyä, kulmat kurtussa kulkemista ja jatkuvaa mielensä pahoittamista. Se on elämää, joka on täynnä vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa (14:17). Se on elämää Pyhän Hengen voimassa sydän täynnä toivoa ja Jumalan rakkautta (5:5). Se on sellaisen Jumalan lapsen iloa, joka on käsittänyt, että Jumala on aina uskollinen ja että Hänen rakkautensa meitä kohtaan on rajaton (Ps. 117:2). Eikö tällaisen Isän lapsena saa hieman hymyillä ja vaikka nauraa ihan ääneen? Ollaan täynnä tätä iloa ja rauhaa, jonka Jumala meille antaa ja annetaan sen näkyä ihan kasvoillamme saakka.

Hymyilläänkö hieman?

tiistai 19. tammikuuta 2016

Läpinäkyvää elämää

”Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään." (Room. 13:13)

Jos päivällä elää nuhteettomasti, saako illalla pistää ranttaliksi? Paavali ei puhu tässä vuorokauden ajankohdasta riippuvista käyttäytymisohjeista. Hän painottaa, että meidän tulisi elää kaiken aikaa sellaista elämää, jonka uskallamme näyttää kaikille ja jossa ei ole mitään hävettävää. Jeesuksen oman elämään eivät kuulu villit juhlat, juopottelu, seksuaalinen siveettömyys tai moraaliton elämä. Ei päivällä eikä yöllä. (13:13). Meidät on kutsuttu elämään Jeesuksen antaman esimerkin mukaan siten, että voimme olla muille esikuvana jumalisesta elämäntavasta, pyrkimyksestä, kestävyydestä ja uskosta (2. Tim. 3:10). Jotta kykenisimme tähän meidän tulee pukea yllemme Herra Jeesus Kristus (13:14).

Elä valossa.

maanantai 18. tammikuuta 2016

Matomatkamies

”Älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut.” (Room. 12:3)

Terve omanarvontunto on tärkeää. Meidän ei tule ajatella itsestämme enempää kuin on aihetta, mutta ei myöskään vähempää. Olemme taipuvaiset mitätöimään ja painamaan alas niin itseämme kuin toisia. Ihan kaiken varalta, ettemme vain ylpistyisi ja luulisi itsestämme liikoja. Loppujen lopuksi olemme niin pieniä matomatkamiehiä, että nöyryytemme on muuttunut ylpeydeksi mitättömyydestämme. Tarvitsemme Jumalan antamaa ilmestystä siitä, mikä on identiteettimme Kristuksessa. Olemme Jumalan lapsia (8:14-15). Kristus elää meissä (Gal. 2:20). Olemme uusia luomuksia ja Kristuksen lähettiläitä (2. Kor. 5:17, 20). Olemme pyhiä ja nuhteettomia Kristuksessa (Ef. 1:4). Olemme valittua sukua ja kuninkaallista papistoa. Olemme Jumalan kansaa, joka on määrätty julistamaan Hänen tekojaan (1. Piet. 2:9). Ei ajatella liikoja, mutta uskotaan, mitä sana meistä sanoo.

Olet uusi luomus.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Asennetta elämään

”Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?” (Room. 8:31)

Kuka voi olla meitä vastaan? Monikin! Usein olemme huolissamme ja pelkäämme sitä, että joudumme kohtaamaan vainoa, vaikka meidän tulisi olla enemmän huolissamme siitä, jos kukaan ei vainoa meitä (2. Tim. 3:12). Jos palvelemme Jumalaa koko sydämestämme ja elämme rohkeaa elämää uskossa Jeesukseen, maailma ja uskonnollisuus eivät pidä siitä. Vastustusta on luvassa. Ihmiset voivat kritisoida, naureskella, piikitellä ja toimia vahingollisesti meitä kohtaan. Paljon tärkeämpää kuin se, mitä ihmiset meistä ajattelevat, on se, mitä Jumala meistä ajattelee. Jos Hän on puolellamme, niin mitä merkitystä on lopulta sillä, mitä ihmiset ajattelevat ja miten he toimivat? Kun elämme Jumalan suunnitelmassa ja tarkoituksessa elämällemme, Hän antaa sydämeemme rauhan, sillä mikään ei voi erottaa meitä Kristuksen rakkaudesta (8:35-39).

Jumala on puolellamme.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Orjan mieli

”Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.” (Room. 6:14)

Hallintavalta on vaihtunut. Synti ei ole enää herramme. Me, jotka olimme synnin orjia, olemme tulleet koko sydämestämme kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi meidät on uskottu. Me olemme päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja saamme antautua palvelemaan Jumalan tahtoa, mihin emme synnin orjina kyenneet (6:17-20). Miksi tätä on niin vaikea uskoa? Johtuuko se siitä, että ajattelemme edelleen itsestämme enemmän orjan kuin lapsen tavoin? Meidän tulee kuitenkin ajatella toisin ja muistuttaa itseämme, että olemme kuolleet pois synnistä ja elämme nyt Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa (6:11-13).

Vapauteen Kristus vapautti meidät.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Elä niin kuin puhut

”Kun siis opetat muita, etkö opetakaan itseäsi?" (Room. 2:21)

Kun opimme tuntemaan Jumalan tahdon, on helppo vaatia muita käyttäytymään ja vaeltamaan sen mukaisesti (2:18-20). On paljon helpompaa sanoa oikeita sanoja toisille kuin toteuttaa niitä itse tekoina. Jos sanomme olevamme Jeesuksen opetuslapsia, meidän tulee myös olla esimerkkinä Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Jos elämme ihmisten edessä tavalla, joka ei tuo kunniaa Jumalalle, he eivät pilkkaa ainoastaan meitä, vaan myös Jumalaa (2:24). Meidän ei tule kuitenkaan alkaa esittää teatteria ja teeskennellä olevamme parempia kuin olemme. Saamme olla Jeesusta tarvitsevia ja Pyhän Hengen varassa eläviä opetuslapsia. Aito elämä näkyy, kuuluu ja vaikuttaa.

Elä niin kuin puhut.

torstai 14. tammikuuta 2016

Esirukoilija

”Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi.” (Luuk. 22:32)

Sielunvihollinen on tullut varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan (Joh. 10:10). Se oli saanut luvan seuloa myös opetuslapsia kuin viljaa (22:31). Jeesus kertoi Pietarille, että oli rukoillut tämän uskon puolesta, ettei se sammuisi edessä olevissa vaikeissa tilanteissa. Eikä se sammunut - päinvastoin. Vihollinen kiertää edelleen ympäriinsä kuin leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Saamme vastustaa häntä lujina uskossa (1. Piet. 5:8-9). Pietarin tavoin mekään emme ole pelkästään itsemme varassa, vaan meillä on maailmankaikkeuden paras esirukoilija, Jeesus Kristus. Hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme (Room. 8:34).

Luota Herraan vakain mielin.

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Valvo rukoillen

”Pysykää siis alati valveilla ja rukoilkaa itsellenne voimaa, jotta selviäisitte kaikesta siitä, mikä on tapahtuva, ja kestäisitte Ihmisen Pojan edessä." (Luuk. 21:36)

Jeesus kehotti meitä valvomaan odottaessamme Hänen paluutaan. Hän kehotti pitämään huolta siitä, etteivät huoleton elämä tai arjen huolet turruta meitä niin, että Hänen paluunsa pääsee yllättämään meidät (21:34-35). Hyvä apu tässä valvomisessa on se, ettemme jätä kaikkea itsemme varaan. Me saamme tulla heikkoina ja tarvitsevina Jeesuksen luokse ja saamme rukoilla itsellemme voimaa, jotta selviämme kaikesta siitä, mitä on tapahtuva. Mitä elämä sitten tuokaan eteemme, me emme ole yksin, sillä Puolustaja, Pyhä Henki, on kanssamme joka hetki aina ja kaikkialla. Hän vahvistaa ja lohduttaa meitä. Hän puolustaa meitä ja auttaa tiukoissa paikoissa (21:14-19). Kestämme kaiken Hänen avullaan (Fil. 4:13).

Rukoillaan itsellemme voimaa.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Yksi kymmenestä

”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat?” (Luuk. 17:17)

Jeesusta vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä, jotka huusivat matkan päästä: "Jeesus, armahda meitä!" Jeesus käski heidän mennä näyttämään itseään papeille, jotka voisivat julistaa heidät terveeksi (3. Moos. 14:1-3). Jeesus lähetti heidät matkaan jo ennen kuin he olivat parantuneet. He uskoivat Jeesusta, lähtivät liikkeelle ja saivat parantua. Vain yksi heistä palasi takaisin kiittämään ja ylistämään Jumalaa (17:12-16). Elämä. Jeesus. Armo. Anteeksiantamus. Usko. Pyhä Henki. Koti. Perhe. Puoliso. Lapset. Ystävät. Terveys. Työ. Työkaverit. Vapaa-aika. Kirkko. Seurakunta. Luonto. Isänmaa. Vapaus. Meillä on paljon syitä kiitollisuuteen. Muistammeko me kiittää Jumalaa kaikesta siitä, mitä Hän meille antanut ja mitä Hän on meille tehnyt? 

Kiitetään kaikesta - joka tilassa.

maanantai 11. tammikuuta 2016

Taivas repeää

”Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.” (Luuk. 15:10)

Olipa sitten kyse paikallisesta, kansallisesta tai kansainvälisestä kilpailusta tai turnauksesta, niin mikä valtava ilo ja riemu siitä puhkeaakaan, kun oma urheilija tai joukkue voittaa. Ihmiset nauravat ja huutavat ilosta. Halaillaan - jopa aivan ventovieraiden kesken. Käsiä taputetaan, ylävitosia lyödään ja hurraa-huutoja huudetaan. Lauletaan ja tanssitaan spontaanisti. Mitalijuhlia järjestetään ja kahvia juodaan litrakaupalla. Silti meidän juhlissamme on vain häivähdys siitä ilosta, jolla Jumalan enkelit iloitsevat, kun joku saa tehdä parannuksen, uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja syntyä uudesti. Taivas repeää riemusta.

Annetaan enkeleille paljon syitä iloon.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Sisällissota

”Jokainen valtakunta, joka jakautuu ja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, ja talot sortuvat toinen toisensa päälle.” (Luuk. 11:17)

Jeesus ajoi mykästä miehestä pahan hengen, jolloin mies alkoi puhua ja sai kaikki hämmästelemään. Tai melkein kaikki. Muutamat kuitenkin epäilivät, että Jeesus karkottaisi pahoja henkiä itsensä pääpaholaisen avulla (11:14-15). Rankka syytös. Jeesus toteaa väitteen loogisesti mahdottomaksi, sillä kuinka saatanan valtakunta voisi pysyä pystyssä, jos se taistelisi itseään vastaan. Hän osoitti kaikissa toimissaan, että Jumalan valtakunta on tullut luoksemme ja että Hän on tullut tekemään tyhjäksi saatanan teot (11:18-20). Ja niin kuin Isä on lähettänyt Hänet, niin Hän on lähettänyt meidät (Joh. 20:21). Ei siis käytetä aikaamme keskinäiseen nahisteluun, taisteluun ja sisällissotaan, vaan osoitetaan sanoin ja teoin, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle (10:9).

Tulkoon sinun valtakuntasi.

lauantai 9. tammikuuta 2016

Tietomurto

”Ei ole mitään kätkettyä, mikä ei tulisi ilmi, eikä salattua, mikä ei paljastuisi ja tulisi tietoon.” (Luuk. 8:17)

Deittailijoiden suosima sivusto joutui tietomurron kohteeksi. Pettämispalvelun käyttäjät huolissaan paljastumisestaan. Mies halusi klubin poistavan sivuiltaan pettämisen paljastavan kuvan. Digimaailmassa paljastuu säännöllisin väliajoin tietomurtoja, jotka saavat monet huolestumaan. On hyödynnetty palveluja, joiden käyttö on haluttu salata, mutta järjestelmä petti ja vaarana on paljastuminen. Mutta vaikka salasanoja ei koskaan murrettaisi ja järjestelmiä hakkeroitaisi, niin kerran koittaa kuitenkin päivä, jolloin kaikki kätketty paljastuu (Ilm. 20:12). Astutaan Jumalan sanan valoon, annetaan Pyhän Hengen näyttää syntimme ja tunnustetaan ne Jumalalle. Hän antaa meille anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä (1. Joh. 1:9). Tätä sanomaa ei tarvitse kätkeä, vaan saamme kertoa siitä rohkeasti muillekin.

Totuus tekee vapaaksi.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Hengen voimassa

”Täynnä Hengen voimaa Jeesus palasi Galileaan, ja hänestä puhuttiin kohta kaikkialla.” (Luuk. 4:14)

Jeesus oli täynnä Hengen voimaa, joka vaikutti Hänessä voimallisesti (5:17; 6:19). Mekin olemme täysin riippuvaiset Hengen voimasta. Urho Muroma kirjoittaa: "Niinä aikoina, jolloin alituisena rukouksena on ollut: Herra, täytä minut Pyhällä Hengelläsi, täytä uudelleen tänään, olen saanut kokea, että Herra voi tehdä sen, mihin minä en pysty. En pysty todistamaan. En pysty palamaan Hengessä. En pysty voittamaan sieluja. Mutta Pyhä Henki pystyy. Kun Hän pääsee täyttämään minut, Hän pystyy käyttämään minua välikappaleenaan tehtäviin, joihin en muutoin pystyisi ollenkaan. Jos siis tahdot säilyä Hengessä palavana Herran todistajana, täytyy sinun alkaa joka päivä rukoilla: Herra, täytä minut uudelleen Pyhällä Hengellä tänään."

Herra täytä minut Hengelläsi.

torstai 7. tammikuuta 2016

Nälkäiset ruokitaan

”Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.” (Luuk. 1:53)

Olemmeko nälkäisiä? Kaipaammeko syvempää suhdetta Jeesukseen? Janoammeko sitä, että saisimme nähdä enemmän Jumalan Hengen työtä elämässämme? Pyydämmekö sydämestämme, että Hänen valtakuntansa tulisi ja tahtonsa tapahtuisi myös maan päällä niin kuin taivaassa (Matt. 6:10)? Olemmeko Hengessä köyhiä, jotka ymmärtävät olevansa ja haluavat olla kaikessa täysin riippuvaiset Jumalasta (Matt. 5:3). Vai olemmeko omasta mielestämme hengellisesti niin rikkaita ja oppineita, ettemme tarvitse enää mitään, vaikkemme edes tajua todellista tilaamme (Ilm. 3:17)? Itsessään rikas ja omavoimainen jää ilman, mutta ne, joilla on nälkä ja jano, ravitaan (Matt. 5:5). Hänen voimansa tulee täydelliseksi heikkoudessa (2. Kor. 12:9).

Nälkäiset ruokitaan.

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Etsi, etsi, etsi...

”Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan.” (Ps. 105:4)

Raamattu kehottaa meitä toistuvasti etsimään Herran kasvoja - Hänen läsnäoloaan. Etsimmekö me? Itse asiassa sanomme kyllä uskovamme Jumalaan, mutta elämme elämäämme kuin Häntä ei olisi. Teemme suunnitelmia ja päätöksiä. Kohtaamme ongelmia ja ratkaisemme niitä. Laadimme strategioita toimintamme uudistamiseen. Työpaikalla ja seurakunnassa. Mutta etsimmekö näissä tilanteissa Hänen kasvojaan? Jumala kutsuu meitä luokseen ja on luvannut palkita ne, jotka etsivät Häntä (Hepr. 11:6). Suostutaan siihen, että Hän saa ohjata sydämemme rakastamaan Jumalaa ja odottamaan Kristusta (2. Tess. 3:5).

Etsitään, niin me löydämme.

tiistai 5. tammikuuta 2016

Oletko kuulolla?

”Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan." (Jaak. 1:19)

Kaikilla on valtava tarve saada äänensä kuulumaan. Minun ajatukseni. Minun oivallukseni. Minun päätelmäni. Minun mielipiteeni. Minun teologiani. Mitä enemmän pidämme ääntä itsestämme ja mitä vähemmän kuuntelemme toisia, saattaa välittää tahattoman viestin siitä, että vain omat ajatuksemme ovat merkittäviä. Jaakob neuvoo meitä viisaasti toimimaan päinvastoin. Mitä maailmassa tapahtuisikaan, jos jokainen meistä kuuntelisi enemmän kuin puhuu? Ymmärtäisimmekö paremmin toisiamme niin kodeissa, työpaikoilla kuin seurakunnassa? Olisiko meillä vähemmän loukkaantumista, riitaa, vihaa ja katkeruutta? Mitä jos ajattelisimme enemmän toisten parasta ja opettelisimme kuuntelemaan enemmän? Tähänkin saamme voiman Jumalalta.

Kuunnellaan.

maanantai 4. tammikuuta 2016

Rikkaruohontorjuntaa

”Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa." (Hepr. 12:14)

Kuinka paljon ympärillämme onkaan sellaisia ihmisiä, joilla on aina ikävää sanottavaa uskonveljistä ja -sisarista? He kulkevat kaikkialla selän takana pahaa puhuen ja haastavat riitaa aiheesta kuin aiheesta. Ja ellei heitä löydy aivan lähipiiristä, niin Facebookissa ja netissä heitä kohtaa. Saattaapa tällainen katsoa aamulla silmiin kylpyhuoneen peilistäkin. Jumalan sana kehottaa meitä pitämään huolta siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa ja siitä, ettei mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota. Pahan puhuminen ja riidan kylväminen kasvattaa voimallisesti katkeruutta, mikä saastuttaa monet (12:15). Annetaan Pyhän Hengen vaikuttaa meissä iloa, rauhaa ja rakkautta, joka saa vaikuttaa jokaiseen ihmiseen lähellämme niin reaali- kuin virtuaalimaailmassa.

Ollaan siunaukseksi toisille.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Täydellistä

”Hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään." (Hepr. 10:14)

Jeesus teki sen, mihin kukaan meistä ei itse pysty. Jeesuksen täydellinen uhri Golgatan keskimmäisellä ristillä on tuonut meille täydellisen anteeksiantamuksen. Kun tunnustamme syntimme ja uskomme ne Jeesuksen nimessä ja veressä anteeksi, Jumala ei muista syntejämme enää koskaan (10:17). Jeesus on tehnyt meidät pysyvästi täydellisiksi, Jumalalle kelpaaviksi. Vaikka Jumalan näkökulmasta olemmekin täydelliset Kristuksessa, niin me emme ole vielä täällä valmiita. Hän pyhittää meitä Pyhän Henkensä kautta päivittäisessä uskonvaelluksessamme. Suostutaan Hänen työhönsä ja ojennetaan elämäämme Jumalan Sanan mukaan. Annetaan Jeesuksen vaikuttaa meissä kaikilla elämämme osa-alueilla tahtomista ja tekemistä niinkuin on Hänen hyvä tarkoituksensa (Fil. 2:13).

Olemme täydelliset ja tulemme täydellisiksi Kristuksessa.

lauantai 2. tammikuuta 2016

Lähetetyt

”Minä lähetän sinut ihmisten luo, joilla on kovat kasvot ja taipumaton sydän." (Hes. 2:4)

Jumala kutsui Hesekielin viemään israelilaisille Jumalan antaman sanoman riippumatta siitä, kuuntelisivatko he vai eivät. Tehtävä ei tulisi olemaan helppo tuon uppiniskaisen kansan keskuudessa. Onnistumisen mittana ei olisi se, ottaisivatko ihmiset sanan vastaan, vaan se, toimisiko Hesekiel Jumalan tahdon mukaan. Jumala rohkaiseekin Hesekieliä olemaan pelkäämättä heitä ja heidän puheitaan (2:5-7). Yhä edelleen tarvitaan niitä, jotka kehottavat kansaa parannukseen ja kääntymään elävän Jumalan puoleen. Yhä edelleen tarvitaan niitä, jotka muistuttavat Jeesuksen omia heidän kutsumuksensa suuruudesta. Jumalan rakkaus Jeesuksessa Kristuksessa saa kovat kasvot pehmenemään ja saa sydämet taipumaan Herran puoleen.

Jeesus on lähettänyt meidät.

perjantai 1. tammikuuta 2016

Vaikuttavaa uskoa

”Mehän olemme kuulleet hyvän sanoman aivan niin kuin nuo entisajan ihmiset. Heille ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä sanasta, jonka he kuulivat, koska he eivät sitä uskoneet eikä se näin sulautunut heihin.” (Hepr. 4:2)

Monilla on sama ongelma kuin näillä entisaikojen ihmisillä. Suuren kertomuksen pääkohdat ovat tutut, mutta niihin ei oikeasti uskota. Jeesuksen elämän vaiheista tiedetään enemmän tai vähemmän, mutta Häntä ei tunneta henkilökohtaisesti (Joh. 17:3). Sana ei ole siis sulautunut heihin. Moni tyytyy niin vähään, vaikka Jumalalla olisi niin paljon enemmän annettavaa. Uskossa ei ole kyse vain teoriasta ja teologiasta, vaan se on elävää yhteyttä ja oikeaa elämää. Se on Isän ja Pojan tuntemista ja elämää Pyhän Hengen voimassa. Turvataan Herraan, sillä Hän on uskollinen ja hyvä niille, jotka panevat toivonsa Häneen ja etsivät Häntä (Val. 3:23-26). Annetaan siis sanan sulautua uskon kautta meihin ja eletään uskoamme todeksi.

Usko Jeesukseen on enemmän.