torstai 18. tammikuuta 2018

Ulkoistettu rakkaus

”Kantakaa toistenne kuormia, niin täytätte Kristuksen lain.” (Gal. 6:2)

Eräs seurakuntalainen tuli puhumaan mieltään painavasta asiasta kirkkoherralleen. "Miksei seurakunta tee yhtään mitään vanhainkodissa asuvan liikuntakyvyttömän seurakuntalaisemme X hyväksi?" hän aloitti. "Siellä hän istuu pyörätuolissaan päivät pitkät ja seurakunta ei välitä." Kirkkoherra sanoi hänelle, että hän oli käsittänyt tämän itsensä käyvän päivittäin tapaamassa tuota ikääntynyttä seurakuntalaista. "Niin minä käynkin! Mutta miksei seurakunta tee mitään?" kuului ärtynyt vastaus. "Mutta sinähän kuulut seurakuntaamme, joten olen ajatellut asian olevan kunnossa", kirkkoherra totesi. Seurakunta ja kirkko on Jeesukseen uskovien yhteisö, jossa jokainen on kutsuttu elämään uskoa todeksi arjen keskellä. Meidän on helppo väistää omaa vastuutamme Jumalan valtakunnan työssä, jos ulkoistamme kaiken seurakunnan, kirkon tai järjestön palkatuille työntekijöille. Jokainen meistä on kutsuttu kantamaan toisten kuormia ja meidän ei tule väsyä hyvän tekemiseen (6:9).

Olet osa vastausta.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Ojasta allikkoon

”Te olette langenneet pois armosta.” (Gal. 5:4)

Kuinka ihmeessä armosta voi langeta pois? Helposti. Galatalaisetkin aloittivat uskonvaelluksensa hyvin - he suorastaan lensivät, mutta jotain tapahtui (5:7). He joutuivat eroon Jeesuksesta ja lankesivat pois armosta, koska yrittivät tulla Jumalalle kelpaaviksi Mooseksen lain kautta ympärileikkauttamalla itsensä (5:3-4). Sama vaara vaanii meitä. Ei niin, että ympärileikkauttaisimme itsemme, vaan että yritämme ansaita omilla teoillamme Jumalan hyväksynnän ja pelastuksen, mikä annetaan lahjaksi uskon kautta Jeesukseen. Mutta me voimme langeta armosta myös toisella tavoin: Voimme sallia syntiä elämässämme. Täydellinen armahdus ja anteeksianto ei kuitenkaan anna lupaa elää tietoisesti synnissä (Tiit. 2:11-14). Meidät on kutsuttu vapauteen Kristuksessa, mutta meidän ei tule antaa tuon vapauden olla yllykkeenä lihalle, joka sotii Henkeä vastaan. Annetaan Hengen ohjata elämäämme, niin me emme toteuta vanhan luontomme himoja (5:13-18). 

Elä ja vaella Hengessä.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Alkeisvoimia

”Miksi te taas käännytte noiden heikkojen ja arvottomien alkeisvoimien puoleen? Tahdotteko jälleen tulla niiden orjiksi?” (Gal. 4:9)

Meistä ei ollut auttamaan itseämme, mutta Jumala osoitti rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Jeesus kuoli puolestamme, kun vielä olimme syntisiä ja sovitti meidät Jumalan kanssa (Room. 5:6-10). Paavali maalaa Galatian seurakuntien silmien eteen tämän Jumalan ainutlaatuisen pelastussuunnitelman: "Kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti Poikansa lunastamaan vapaiksi lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan." (4:4) Silloin, kun nämä eivät tunteneet Jumalaa, he palvelivat jumalia, jotka eivät todellisuudessa ole jumalia ja nyt he halusivat jälleen tulla niiden orjiksi (4:8-9). Miten surullista? Mutta miten on meidän laitamme? Luotammeko yksin Jumalan armoon Jeesuksessa Kristuksessa? Valitettavan monet itseään kristityiksi sanovat kääntyvät arvottomien alkeisvoimien puoleen. Horoskoopit, jooga, mindfullness ja reikihoidot ovat saaneet sijaa heidän elämässään, kun Raamattu pölyttyy kirjahyllyssä ja rukoilla ei ehdi. Me emme ole enää orjia vaan Jumalan lapsia (4:7).

Tee pesäero vanhaan!

maanantai 15. tammikuuta 2018

Hyviä kysymyksiä

"Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako te saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?" (Gal. 3:2)

Te aloititte Hengessä, lihanko mukaan nyt pyritte päämäärään (3:3)? Antaako hän teille Hengen ja tekeekö hän voimatekoja teidän keskuudessanne lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta (3:5)? Paavali esitti tärkeitä kysymyksiä Galatiassa oleville seurakunnille, jotka hän oli perustanut ensimmäisellä lähetysmatkallaan. Jeesukseen uskovat olivat ottamassa askelta taaksepäin pyrkiessään ansaitsemaan pelastusta omilla teoillaan ja lisäilemällä omia ansioitaan Jeesuksen täydelliseen työhön. Niinpä Paavali herätteli heitä kysymyksillään muistamaan, että he eivät olleet onnistuneet ansaitsemaan omilla teoillaan ja lakia noudattamalla uutta elämää, Pyhää Henkeä tai voimatekoja. Ne kaikki olivat Jumalan lahjaa, jotka vastaanotettiin uskon kautta Jeesukseen. Kukaan ei pelastu tekojen kautta, vaan me kaikki pelastumme yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Jeesuksen tähden (Ef. 2:8-10) ja me saamme elää ja kasvaa Jeesuksen opetuslapsina Pyhän Hengen voimassa.

Kaikki on lahjaa.